Myyrä ja sen työ

Joskus täällä oli asiaa Velvertistä, useimmiten jotain muuta.

tiistai 30. huhtikuuta 2013

Henkilökohtainen pr-avustaja

Tilaan kohta käyntikortteja tittelillä "Håkan Hellströmin henkilökohtainen pr-avustaja". Mitä nuorgamissa horistaan? Sinänsä positiivisessa, miltei ylistävässä, minikritiikissä viitataan Anssi Kelaan (ihan sama miten viitataan, det finns aldrig ingen orsak att skriva om A**** K***)  ja todetaan ettei artisti ole tehnyt tätä ennen kokonaista hyvää levyä. Pyh ja pah. Onko kakkoslevyllä joku huono biisi?


 
 
Siinä nyt yksi esimerkki riviraidasta.

EDIT: futisforumille oli skrivailtu seuraavaa

Nupsilainen - "Erityismaininta taas kauden ensimmäisestä "***** landet" huudosta.. ei sentään mennyt henkilökohtaisuuksiin, kuten Anssi Kela-tasolle.. puuuuuh.. luulin, että noista keskiaikaisista spedeilyhuudoista alettaisiin esim. 15 vuodessa päästä eroon, mutta ei niin ei.. "

johon Olarin kolli kontraa - "Pääsette eroon siitä valitettavasti vasta, kun Kelamies lopettaa levyttämisen ;). Tsemppiä sen kanssa!"

Tärkeä havainto!

perjantai 26. huhtikuuta 2013

BSP

British Sea Power 29.4.2013 Tavastialla liitetään joukkoon "tiesin, olin 20km säteellä tapahtumapaikasta, en mennyt". Ei sillä etten haluaisi, mutta kannatan tällä kertaa toveri Jukkista joka vetää 10 keikkaa kymmenessä päivässä. Sture 21 maanantaina siis minun valintani. Voipi olla että pääsen vaikka heiluttamaan marakasseja!

Sea Powerista sen verran että ostin levyn eilen ja kuuntelin aamulla (nythän ei toki ole aamu kun kello on 9) puoleen väliin. Levy on hyvä. Bändi on hyvä. Edellinen kokopitkä oli jotenkin pakotetun kuuloinen, ei mielestäni suurempaa hurraamista paitsi Heavy Water lopussa, joka oli täyttä rautaa. Tämä uusin lähti heti käyntiin rennosti ja kaikin puolin oikein:


K-Holessa oli vähän reteämpää raakkumistakin taas, tästä tulen tykkäämään. Loving Animals, hieno sävellys. Aika näyttää onko tuomio 4/5 vai mikä mutta se on ensivaikutelma. 5/5 vaatisi Please Stand Upin ja Open the Doorin kaltaisia megamonsterhittejä.

This is internet, levyä arvioidaan ennen kuin on kerennyt loppuun kuuntelemaan! Ja seuraavaksi taas jotain muuta, vaikkapa tajunnanvirtaa sakujen douppiylivoimasta fudiskentillä.

maanantai 22. huhtikuuta 2013

Fan jag älskar den här killen part två

Myöhästyin lauantain record store daysta mutta Jäänsärkijä oli vastoin aukioloaikojansa auki kello viiden jälkeen. Arvelin että he eivät olleet kampanjassa muutenkaan osallisina kun kaupassa oli vain 14-v Hanoi Rocks pariskunta lisäkseni asioimassa. Miksi arvelin luoja tietää. No kuitenkin, selailin hetken sattumanvaraisesti ja kas Håkanilta oli tullut uusi levy!


"Jag är 39..." Etkä ole. Jotkut meistä saavuttavat 28 vuoden kypsän iän ja pysyvät siinä. Biisistä tulee vähän Killers mieleen. En kuuntele Killersiä joten en tiedä mikä biisi.

EDIT: internet tiesi, että kyse on kappaleesta When We Were Young. Joo samaa löytyy. Håkan kommentoi perinteistä tjuv-kohua sanomalla että hänestä tämä biisi lainaa enemmän Bryan Adamsin Heavenia. Kuuntelin kyseistä biisiä kaksi minuuttia. En saa niitä koskaan takaisin... Mutta pointtina siis se että samat soinnut pyörii kaikissa biiseissä. Ja jos kuuntelee youtuben killers-remixiä niin vaikuttaa siltä että nää on yks ja sama, mutta kun vaivautuu kuuntelemaan peräkkäin kummankin niin ei se nyt niin paha ole!

Tämä on taas niitä Håkanin juttuja joissa muodolla ei ole oikeastaan edes merkitystä, linja det kommer aldrig vara över för mig ja levyn kansi vetää homman voiton puolelle heti. Pari kertaa kuunneltuna levy saa 5/5, taattua Björn Olsson laatua.

Milloin tätä Suomessa? Live på Tammerkoski?

perjantai 19. huhtikuuta 2013

This is how I sound on the back of a camel


Hyvä meininki ehdottomasti! Bruce Lee on a surfboard jne nyt jätkät tykittelee! Flick of the Finger kuulostaa parhaudelta luokkaa Scorpio Rising, en aio kuunnella muuta ennakkoon, levy haltuun ja lisää analyysia sitten. Vähän niin kuin m b v:n kohdalla...

perjantai 5. huhtikuuta 2013

Tekniikka ja tunne

Esimerkki hyvästä fanivideosta:


The Charlatans ja kappale Senses levyltä Us and Us Only. Aiaiai, huikea fiilis vokaaleissa. Tulee joka kerta kylmät väreet. Ei tarvitse olla tekniikkaa jos on tunnetta!

Saundimaailmaltaan mielestäni myös täydellisyyttä hipova veto, luulen että jäbät on aikas vapautuneesti pistelly studiolla menemään ja sitten vaan hyvät korvat käyttöön ja deör id is. Vähän dub! Tästä musasta en siis tiedä mitään mutta don Lampisen innoittamana Pablo here we go:


Tässä on kyllä Pablo varastanut törkeesti Primal Screamin Stukasta koukun käydessään Vanishing Pointin sessioissa. Vai kävikö se siellä ollenkaan? Oisko ollu niin etteivät kohdanneet mutta äänitti keskenään melodicaa Stariin? Internet time loppuu nyt joten vastaus ei täältä selviä.