Tässä on yksi jos toinenkin kolmen pisteen heitto (pun intended), ja kuriositeettina linkki Boo Radleysin kappaleeseen - heillä muodossa "the television will not be revolutionised".
Mut just näin, hyvä rytmi ja puhallintiluttelua ja sit "the revolution will not go better with coke" => we have a winner. Nykyisen some-osallistumisen myötä tuntuu myös erinomaisen ajankohtaiselta.
Le Bonkissa oli puitteet kohdillaan ja meininki paikallaolijoiden osalta hyvä. Kuningas äänimies, ja Waves of the Echo joka oli erinomaista seurattavaa. Liekö sitten kilpailu torstaina ollut liian kovaa (Lieblings Loosessa) vai mikä, mutta olisihan sinne vielä yleisöä mahtunut...
Saimme kuulla, että joku styge oli soinut Radio Helsingin aamushowssa. Siinä samassa jota pari viikkoa sitten julkisesti täällä ylistin. Nalle Ö:n sanoin: sattumaako? Ei osunut siihen ääni-ikkunaan joka mulla kyseisenä aamuna oli auki, mutta hieno juttu. Sitä tarina ei kerro miten biisiin oli suhtauduttu jos siitä jotain nyt sanottiin. Tuli tässä vanha kunnon Danny mieleen, jota Jimi Hendrix oli "varta vasten" katsomassa - tarina vaan ei kerro, oliko Jimmy mitä mieltä pohjoisen liskokuninkaasta. Meidän ja Dannyn kohdalla voidaan tehdä sama oletus, ei voi kuin digata.
Nuutunut ja puutunut pääni soittaa tätä uudestaan ja uudestaan:
Kirjoitin tästä aiemmin, kyse on Flaresin demosta vuodelta 2006. Vokaaleissa Mikko Sippola, paras suomalainen laulaja kautta aikain minun kirjoissani, vastaavan tasoisesta orkesterista Come Inside. Tämän jälkeen en ole kuullut miehestä oikein mitään, kerran vetivät Commareiden kanssa Semifinaalissa Mojon hautajaisissa. Fudista pelaa. Sais laulaa vielä.
Muita jannuja en tosiaan muista keitä tässä oli, mutta helvetin hyvää kamaa. Ei kai muuta kuin olkaa hyvä.
Viittaan seuraavaan keikkaamme Le Bonkissa 27.3. Tämä esiintyminen tulee olemaan osa Helsinki Music Marathonia, ja tätä tapahtumaa tituleerataan ilmaiseksi kaupunkifestivaaliksi. Hyppää tänne ja ota aihe haltuun!
Ennakkokiitos Le Bonkissa mukana olevalle yhtyeelle Waves of the Echo, onhan se kertaluokkaa mukavampaa itselle (ja kenties oletetulle kohdeyleisöllekin) kun toisen esiintyjän ajaksi ei tarvitse paeta minnekään. Toisin kuin vaikka silloin, kun soitimme Rocksissa Dinosaur-mettallia esittäneen orkesterin jälkeen. Tässä näyte jäbiltä (ei sisällä dinosaurusmetallia):
Alright, tiedonanto on täälläkin suoritettu. Get on it.
Helsinki on voittanut minut puolelleen. Ystäväklubi jääköön toistaiseksi, mutta pieni hehkutus aamuohjelmalle on paikallaan. Hurme & Noronen avaa tätä nykyä liki jokaisen arkipäiväni musiikillisen ikkunan. Kyse on sikäli sattumankaupasta, että pitkään olin sitä mieltä, että autoilun paras puoli on se kun voi valita itse mukaan lähtevät levyt ja se pitää tehdä fyysisestä levykirjastosta.
Noh, joinain päivinä jäi levyt himaan, mutta radio pysyi vaiti. Olin kuunnellut sitä viimeksi varmaan armeijassa tuvan aamuhetkissä, NRJ hit music only ja sillä tavalla. Annoin välineelle kuitenkin lopulta mahdollisuuden. Kanavia kelaillessa päädyin siihen ettei hommassa ole mitään järkeä, mutta Radio Helsinkiä voisi kokeilla eri aikoihin kun musa ei ole tolkuttoman huonoa, eivätkä myöskään juontajat.
Olen nyt kuunnellut ainakin tuota ammuohjelmaa, Triania, ja jotain bassovirityksiä. Trianin ohjelma meni heti jäähylle kun en kestänyt naishenkilön ääntä, enkä lopulta Trianinkaan, ja sitten soittivat vielä jotain regeitä. Bassohommissa on ollut jotain ihan hauskaa läppää, puolikas support. Ja sitten tää aamuohjelma, en olisi voinut kuvitella että pidän näiden juttuja jotenkin hauskoina ja kappalevalintoja tuoreina (yleisen aamushowkokemuksen perusteella) mutta tätä mieltä on oltava.
Pari viikkoa Norosen tilalla oli joku muu käsitykseni mukaan, nimi meni ohi, mutta läpistä jäi mieleen erityisesti (vapaasti tulkittua muistelua):
"Hurme: oon tässä kelaillu kevääseen liittyviä erityisiä juttuja, niinku semmosta et kun tulin duuniin, näin jonkun haalariopiskelijan heräilevän pitkän illan jälkeen porttikongista. Vaikka se oli selkeesti ihan pihalla ja ryytyny niin silti se vaan hymyili, ja kysy et missä se Tähtitorninmäki olikaan?
Onks sulla jotain tällasia erityisesti kevääseen liittyviä juttuja mitä oisiti miettiny?
Stunttinainen: hmm.. valo lisääntyy, ja se on erilaista ku talvella. Jotenki se on vaan erilaista!
Hurme: no sähän oot kelaillu ihan villejä juttuja!
S: hirviö! Mä yritän..."
Jep mäkin yritän, hauskempiahan noi on tietysti livenä. Biiseistä sen verran että tämän kirjoituksen lopulta katalysoi Verven Sonnet, jonka soittivat tossa seiskalta. Olen jostain syystä käsittänyt, että tämä on ollut pitkään epämuodikas bändi, ja omassa universumissani tämä on suuri vääryys. Lisäksi sieltä on tullut Mitt Kullbergs Kaj Paradis ja No Excuses joista helähtää 10/10, kiitos näistä. Sitten soitatte vielä tän plz:
Vanhat nistit vetää hienosti ja kyynisyyteni on tiessään. Hetkellinen illuusio ymmärryksestä ja jakamisesta. Mahtavaa. Kuten myös tämä:
Tilasin nämä [EDIT: toi Shackin Here's Tom... levy mulla tietty oli kun sitä kuuntelin heh, ostoskoriin meni kenties viimeinen levy Corner of Miles & Gil] halvimmalla keksimälläni tavalla ja hinta oli 50 e (LP+single...). Cdonilla on nyt tilaisuus osoittaa kykynsä, jos nämä levyt tulevat niin uskon toimintaanne jälleen.
Eilen Mendossa oli villi meininki Kari Hotakaisen kaksoisolennon johdolla. Äijä limbosi koko keikan ajan paita märkänä, kappaleiden temmolla tms. ei ollut mainittavaa merkitystä menon kannalta. Psykedeelistä mutta mikäs siinä. Paikalle jälleen kiitokset, tykkään tyylistä jolla hommia hoitavat ja todella mukava oli taas pistäytyä.
Setti kulki seuraavasti:
Norrköping
Bring It All On Home
Out of Town
No One To Talk To
Heavenly Fall
Confusion
Step Inside
No Movement
Out of Place / Out of Time
Lonely Face
Highway 13
Horses & Rope
Ivory
Accelerator (Primal Scream)
Yritin tarkistaa Acceleratoriin sanoja ennen keikkaa. Bobbyn muminasta eivät ole muutkaan ottaneet tolkkua, joten sen sijaan että olisin opiskellut jonkin netistä löytyvistä versioista, päädyin foneettiseen toistoon. Esimerkiksi avauslinja on kuultu näin: "What's this useful optimism" ja "He walks the streets full of dead meat"...
Tässä raukeaan sunnuntaihin paremmin istuva biisi:
