Myyrä ja sen työ

Joskus täällä oli asiaa Velvertistä, useimmiten jotain muuta.

torstai 13. maaliskuuta 2014

Radio

Helsinki on voittanut minut puolelleen. Ystäväklubi jääköön toistaiseksi, mutta pieni hehkutus aamuohjelmalle on paikallaan. Hurme & Noronen avaa tätä nykyä liki jokaisen arkipäiväni musiikillisen ikkunan. Kyse on sikäli sattumankaupasta, että pitkään olin sitä mieltä, että autoilun paras puoli on se kun voi valita itse mukaan lähtevät levyt ja se pitää tehdä fyysisestä levykirjastosta.

Noh, joinain päivinä jäi levyt himaan, mutta radio pysyi vaiti. Olin kuunnellut sitä viimeksi varmaan armeijassa tuvan aamuhetkissä, NRJ hit music only ja sillä tavalla. Annoin välineelle kuitenkin lopulta mahdollisuuden. Kanavia kelaillessa päädyin siihen ettei hommassa ole mitään järkeä, mutta Radio Helsinkiä voisi kokeilla eri aikoihin kun musa ei ole tolkuttoman huonoa, eivätkä myöskään juontajat.

Olen nyt kuunnellut ainakin tuota ammuohjelmaa, Triania, ja jotain bassovirityksiä. Trianin ohjelma meni heti jäähylle kun en kestänyt naishenkilön ääntä, enkä lopulta Trianinkaan, ja sitten soittivat vielä jotain regeitä. Bassohommissa on ollut jotain ihan hauskaa läppää, puolikas support. Ja sitten tää aamuohjelma, en olisi voinut kuvitella että pidän näiden juttuja jotenkin hauskoina ja kappalevalintoja tuoreina (yleisen aamushowkokemuksen perusteella) mutta tätä mieltä on oltava.

Pari viikkoa Norosen tilalla oli joku muu käsitykseni mukaan, nimi meni ohi, mutta läpistä jäi mieleen erityisesti (vapaasti tulkittua muistelua):

"Hurme: oon tässä kelaillu kevääseen liittyviä erityisiä juttuja, niinku semmosta et kun tulin duuniin, näin jonkun haalariopiskelijan heräilevän pitkän illan jälkeen porttikongista. Vaikka se oli selkeesti ihan pihalla ja ryytyny niin silti se vaan hymyili, ja kysy et missä se Tähtitorninmäki olikaan?

Onks sulla jotain tällasia erityisesti kevääseen liittyviä juttuja mitä oisiti miettiny?

Stunttinainen: hmm.. valo lisääntyy, ja se on erilaista ku talvella. Jotenki se on vaan erilaista!

Hurme: no sähän oot kelaillu ihan villejä juttuja!

S: hirviö! Mä yritän..."

Jep mäkin yritän, hauskempiahan noi on tietysti livenä. Biiseistä sen verran että tämän kirjoituksen lopulta katalysoi Verven Sonnet, jonka soittivat tossa seiskalta. Olen jostain syystä käsittänyt, että tämä on ollut pitkään epämuodikas bändi, ja omassa universumissani tämä on suuri vääryys. Lisäksi sieltä on tullut Mitt Kullbergs Kaj Paradis ja No Excuses joista helähtää 10/10, kiitos näistä. Sitten soitatte vielä tän plz:



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti