Slow down, Karma Man!

Jostain tuli vaan mieleen. En ole vissiin tänne aiemmin laittanut kun ei ole Bowie tagia lainkaan. Häpeällistä!

Diggaan. Yllätys. Fok it!

UMK 25012014

Muutama myöhäinen havainto tännekin, Lauri Mikkola löysi punertavan langan. Tähän aivan oikein ei kuulu punaista pukua. Sen näki heti, että kaveri vetää hyvällä fiiliksellä ja uskoo juttuunsa. Mikkola on ainoa jota on kritisoitu ja joka on osannut tehdä jotain konkreettista esitykselleen. Hän ei pelkästään ymmärrä, mitä kriitikot sanovat, vaan osaa myös tehdä tarvittavat muutokset. Kova jäbä.

Muuten semifinaali oli aika se ja sama, pari paskempaa pääsi jatkoon verrattuna pudonneisiin mutta sinänsä ihan sama kun H&M+Pohjola+Mikkola jatkoi. Katotaas josko Hukasta löytyisi video:

Löytyyhän sieltä. Jahka tutustun tähän paremmin, voi kommenttikin irrota.

Salilla kuultua

Kävin salilla ja kuulin radio cityä/rockia/jotain tämmöstä. Taustoitetaanpa hieman, sali on toinen kotini ja kohta saatan hyvinkin käyttää itsestäni taiteilijayhteyksissä nimitystä Valkoinen Barbaari. "En ole kynäniska vaan stadin revityin natu". Vai onkohan sittenkään näin?

Kuitenkin, radio oli päällä ja Iron Maidenin ja muun välissä juontajat hassuttelivat ahhahaa. Viikon hitti vai huti osiossa on nyt Mando Diao, joka sai roimasti negatiivista palautetta. Biisin nimi on Black Saturday, vältä sitä, se on joku läppä. Guld-gaalassa voisi ilman ääntä luulla olevan joku Lauri Ylösen proggis. Kamalat kitarsaundit lopussa paljastavat viimeistään että joko lääkitys on offilla tai sitten jäbät oikeesti pelleilee.

Mando-perhe osaa tehdä kauniita asioita, joten laitetaanpa tähän semmoinen pätkä:

Lavalla vieraana veljekset Norén ja biisi Sugarplum Fairya, kommenttien perusteella tässä kunnioitetaan bändin nuorena kuollutta rumpalia. Hienosti tehty.

Ja tässä samasta konsertista God Knows. Hienoja biisejä. Tällaisina minä teidät muistan, vaikka mitä yritättäisitte.

UMK 18012014

Jälleen lyhyt arvio: Lauri Mikkola paransi, Koti-Pohjola ei niinkään mutta oli silti edelleen hyvä. Mikkolan biisin tempoa pidettiin hankalana, varmasti myös siksi että miehen yhtenä vahvuutena pidetään aktiivisuutta lavalla. Tajusin itse ensimmäistä kertaa, että hän voisi halutessaan vetää mitä Jacko-muuveja tahansa tämän biisin päälle. Jos sitä kertsiä kuunnellessa sijoittaa taustalle konehaikkasäksätyksen, niin ainakin minä näen liikkuvan ukon. Painottuu siihen kohtaan kun lauletaan "save me". Odotan mielenkiinnolla miten biisi ja esitys kehittyvät seuraavaan kertaan.

Pohjolan kohdalla mulle tuli semmoinen fiilis, että nyt ei ihan nostatus ja käsiliikedramatisointi toiminut. Voi kuitenkin olla, että jos sovitus olisi ollut sama, mutta solistin liikkeet ja ilmeet samaan tapaan vähäeleisiä kuin aiemmin, olisi nostoefekti ollut parempi. Vähemmän alleviivaava. En tiedä. Itselleni tämä toimii varmasti jatkossakin parhaiten alkuperäisversiona. Millä ei kykykisoja voiteta mutta voi myydä kyllä levyjä.

Muista en nyt viisaasti sano mitään tarkempaa. On opistokamaa ja aerobic-ohjaajaa. Kovasti ihmetytti vaan tuomariston kollektiivinen into Hanna Skyn esitystä kohtaan. Kuka näitä ohjailee?

Tähän ei kyllästy koskaan:

Perjantai

Haluatko tietää mitä tämän luukun takana seisoo: Vesa Keskinen paljastaa tuumakokonsa

Totta kai haluat, klikkaa nyt rohkeasti.

Jussi Halla-Aho taitaa taitoluistelun, tässäkö tuleva Dancing On Ice voittaja?

Onko nyt semmonen fokit-olo? Sitä tää taitaa olla. I'm not going, I'm gone:

Ei oo mun suosikkilevy näiltä, mutta kuuntelin tossa aamulla alkua ja esim. täähän on mahtava styge. Main man Olsson kyllä handlaa.

UMK 11012014

Suosikit jatkoivat, mutta eipä tässä vaiheessa tippunutkaan kuin yksi. Mieltä lämmitti uutinen sekä Hukan ja Maman että Softenginen levysoppareista. Oli ne nyt millasia soppareita ja minkä yhtiön tahansa niin hyvä juttu.

H&M veti muuten paremmin tällä kertaa. Olin yllättynyt kun oli oikein show-numero eikä mikään todellakaan tuntunut turhalta ja irralliselta. Tykkään tässä myös siitä, että he näyttävät ja kuulostavat bändiltä, mm. rickenbacker-mies vetää oleellisia hyviä juttuja, mutta lisäksi keskiöön nousee kaksikko, eikä vain laulaja.

Softengine teki minimisuorituksen, eli ei vituta edelleenkään, mutta nyt oli stylistin kuteet ja Bjurströmin liikehdintävalmennus metsässä. Enhän minä tätä tiedä, mutta siinä tuomarilivessä näytti siltä kuin olisivat tehneet koko jutun itse, ja se toimi. Nyt kun on ammattilaiset messissä niin niiden tulisi jalostaa sitä hommaa, ei muuttaa. Muokatkaa niitä artisteja jotka on huonoja! Kyllä tässäkin skabassa työstettävää on. Biisistä sen verran että se kantoi, ja hyvä niin. Suoraan finaaliin, katsonpa siis senkin varmasti.

Tähän jotain muuta:

Tuli vaan mieleen siitä kuolleesta juutalaislevymogulista, joka oli sainannut CCR:n. Tähän liitty jotenkin se että Fogerty oli ollut niiden varastolla töissä (lähde: hesari). Tai sitten se oli vaan hyvä. Ainakin 1966 jäbä veti hyvin, on ruutupaidoista mitä mieltä tahansa.

Saanko vielä kerran sanoa

että Cody vetää parhaiten:

Näin ne ajat muuttuu. Kymmenen vuotta sitten fiilisteltiin tätä:

+sattumanvarainen Burn Face Man:

Junnuja

Viitaten edellisen postauksen junnubändiin, tässä mainio esimerkki miten näkemys voi olla kohdillaan ennen kuin 20 v on täynnä:

Electric Soft Paradella näkemys ja into tuntui haihtuvan iän karttuessa, tokalla levyllä vielä tämmöinen helmi:

Kolmas levy oli jo liki kuraa, mutta tuli ostettua kun ei sitä tästä biisistä voinut arvata:

Mutta missä mennään nykyisin? Oli soolouraa, jonkinlaista taukoa...

Tsekkasin videon juuri, 7/10 ehkä. Mutta tässä kuuluu taas jotain innostavia elementtejä. Taustalaulut esimerkiksi. Kyllä tää viime vuoden levy pitää varmaan hankkia.

 

 

 

UMK

Lyhyt (todella lyhyt) katsaus tämän vuoden skabaan:

Lauri Mikkola - mitä mies on puuhaillut en tiedä mutta oon vähän odotellut. Biisi ei ehkä ihan lähde, mutta hyvä säkkäri ja hyvin jäbä vetää. Lisää Jackoa meininkeihin niin sit toimii.

Softengine - Tämä nousi yllätyssuosikiksi. Nimestä tulee Coldplay mieleen mutta musasta onneksi jotain ihan muuta. Pelkäsin myös että käy niin kuin viime vuoden Flag tyypeille, jotka sai alkuun tasoituspisteitä kun oli edes jotain kunnollista levyhyllyissä, mutta lopulta jäi kuitenkin tosi pliisuksi. Tämä ei ole pliisua. Killersiä kaverit ehkä kuunnelleet, Niccokickiä ja Håkania ei välttämättä mutta ne tuli kovasti mieleen. Lopun revittely vokalistilta => voitto.

Hukka ja Mama - Hukalla oli meitsin cardigan ja näytti muuten(kin) siltä yheltä Coralin jäbältä. Sijalle kaksi, saattaa kestää kuuntelua, jos kasvaa niin olen positiivisesti yllättynyt.

Kaikki muut tais olla vähän niin ja näin. Se kotiin haluaja oli kuulematta paska mutta kun sitten kuitenkin kuulin niin olihan se ihan jees. Muista yrittäjistä kirjoitettakoon toisessa yhteydessä jos jaksan hassutella heidän kustannuksellaan.

Live-versiota ei taas olla löytävinään. Kuuntele täältä.