Myyrä ja sen työ

Joskus täällä oli asiaa Velvertistä, useimmiten jotain muuta.

keskiviikko 8. tammikuuta 2014

Junnuja

Viitaten edellisen postauksen junnubändiin, tässä mainio esimerkki miten näkemys voi olla kohdillaan ennen kuin 20 v on täynnä:


Electric Soft Paradella näkemys ja into tuntui haihtuvan iän karttuessa, tokalla levyllä vielä tämmöinen helmi:

Kolmas levy oli jo liki kuraa, mutta tuli ostettua kun ei sitä tästä biisistä voinut arvata:


Mutta missä mennään nykyisin? Oli soolouraa, jonkinlaista taukoa...


Tsekkasin videon juuri, 7/10 ehkä. Mutta tässä kuuluu taas jotain innostavia elementtejä. Taustalaulut esimerkiksi. Kyllä tää viime vuoden levy pitää varmaan hankkia.
 
 
 
Lähettänyt klo
Tunnisteet:

2 kommenttia:

  1. Miia10. tammikuuta 2014 klo 12.14

    Luoja, miten sekaisin menin yhtyeestä silloin, kun debyytti tuli. Lukioikäisenä. Kannoin levyä kaikkiin kotibileisiin ja pakotin ihmiset kuuntelemaan... Asuin vuonna 2002-2003 Lontoossa, ja pääsin yhtyeen Brightonin-keikalle. Pasmat olivat aika kauan sekaisin sellaisen kivan fanitapaamisen jälkeen... Yksi tärkeimmistä yhtyeistä itselleni, jostain syystä.

    Kakkoslevy oli vielä ihan ok, tykkään hurjasti esim. Lose Yr Frownista. Mutta samaa mieltä, kyllähän se erityisyys sitten kolmennella levyllä oli jo kadonnut. Harmi. Mutta Brakes on ollut ihan kelpo kakkosyhtye, mukanahan on myös yksi vanha British Sea Power -tyyppi.

    Huh, ihania junnuja olivat.

    VastaaPoista
  2. T.G. Berget11. tammikuuta 2014 klo 20.29

    Tästä kelpaa kyllä mennä sekaisin, hieno kuvaus fanittamisesta parhaimmillaan!

    VastaaPoista

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)